Keitä olemme
Martti Nappari
Aloitin karaten vuona 1977. Siitä lähtien olen ollut kiinnostunut siitä miten keho toimii, ja millaisin menetelmin kehoa ja mieltä voidaan harjoittaa. Vuosien saatossa olen tehnyt lukuisia omatoimisia opintomatkoja, ympäri maailmaa, perehtyen erilaisiin harjoittelumenetelmiin. Vuoinna -99 suoritin Suomeen rantautuneen personal training koulutuksen Vierumäellä, (F.A.F ) saadakseni tuntuman meillä Suomessa opetettaviin asioihin.
Vuonna 1997 herätin henkiin Giryaharjoittelun ja keksin sanalle girya suomalaisen nimen kahvakuula. Olin tittävästi ensimmäisiä länisimaalaisia jotka olivat kiinnostuneita kuulilla harjoittelusta ja myös ns. vanhanaikaisesta / toiminnallisesta harjoittelusta.
2003 perustin Harjoittelu.net sivut joiden kautta edustamani ns. vanhanaikainen kunnon treenitapa pääsi suuremman harrastajajoukon tietoisuuteen.
Olen aina ollut kiinnostunut myös erilaisista keksinnöistä, joten harjoitteluvälineiden suunnittelusta tuli puolivahingossa osa työnkuvaa. Niistä suurimpia innovaatioita olivat Compact Twister ja Compact Body Weight Trainer.
Vaikka arvostan kaikkea saamaani oppia koen arvokkaimmiksi “suuret oivallukset” joita on saanut kokea yksityisilla oppitunnella ja keskusteluissa niiden ihmisten kanssa, jotka ovat ns. elävässä uskossa, suhteessa siihen mitä tekevät. Heidän kohdallaan kyse ei ole liikunnasta tai harrastuksesta vaan pikemminkin tavasta elää. Mr. Yangpingillä, Uskolla ja edesmenneellä M. Siffillä on ollut suuri vaikutus siihen mitä ajattelen harjoittelusta ja elämästä.
Harrastus vai elämantapa?
Nuorena olin hyvin kiinnostunut kilpailemisesta ja voittaminen oli ehdottamasti se tärkein asia minkä vuoksi kilpailin, ei osanotto. Kilpailut juniorina menivät ns. putkeen ja sitä mukaan innostus vain kasvoi. En voinut edes käsittää sitä, että kisoihin voisi mennä millään muulla asenteella.
Joitakin vuosia myöhemmin, olosuhteiden pakosta, huomasin että karatesta ja liikunnasta voi nauttia myös toisella tapaa, itsekseen harjoitellen. Tässä prosessia läpikäydessäni löysin tavallaan uuden lajin, lähestumistavan ja ulottuvuuden, jolla ei ollut mitään tekemistä kilpailemisen kanssa. Huomasin hiljalleen että se mitä olin lyhyen junioritemmellykseni aikana tehnyt olikin loppuviimein aika yksipuolista ja käsitykseni fyysisestä harjoittelusta olivat melko rajoittuneita. Vuosien saatossa aloin ymmärtää paremmin kokonaisuutta ja sitä mitä itse halusin. Pyrin yhä matkustelemaan mahdollisimman paljon ja oppimaan uutta. Etsiminen ja opiskelu ei näytä loppuvan koskaan. On ollut oikeastaan mukava huomata että mitä enemmän luulee tietävänsä sitä enemmän eteen avautuu uusia tuntemattomia teitä.
Yhdistin ajan saatossa oppimaani ja eri lajeista ja harjoittelufilosofioista tutuksi tulleita periaatteita ja liikkeitä, ja lopulta kasassa oli kokonaisuuus joka tuntui omanlaiselta. Nimitin sen Compact harjoitteluksi. Tänä päivänä opetan Compact -harjoitteluperiaatteita seminaareissä ja leireillä sekä koulutan Girya ohjaajia samojen periaatteiden mukaisesti.